Metsäkeskusteluja

28.12.2020

Ylen joulun aikaan esittämä metsäaiheinen dokumentti herätti aika lailla keskustelua. Hieno dokumentti, koska kyllähän asiat saadaan näyttämään tuoltakin, mutta onneksi nuo valtavat hakkuut ovat harvinaisia, koska yleensä asialla ovat suuret metsänomistajayritykset. Yksityiset pienet metsäsnomistajat eivät pysty tuhoamaan metsiämme. Metsiä hakataan kerrallaan pieniä alueita ja ajatellaan luontoa ja eläimiä. Jatkuvaa hakkuutakin tekevät varmaan eniten yksityiset metsänomistajat ja monimuotoista metsänviljelyä mietitään tarkkaan asiantuntijoiden kanssa. Aika provosoiva tuo dokumentti oli ja vain yksi näkökulma asiaan. Pitäisi tehdä se toisenlainenkin dokumentti, miten hyvin Suomessa nyt metsiä hoidetaan. 

24.11.2020

Suomalaiset, metsäläisiä ja metsäkansaako? Ei kyllä enää läheskään kaikki, koska suurin osa kansasta asuu kaupungeissa, taajamissa ja ajatusmaailma muokkautuu eniten sen mukaan, miten metsän näkee puilta tai puut metsässä. Maaseudulla asuu Suomessa noin 1,5 miljoonaa ihmistä ja loput 4 miljoonaa kaupungeissa. Nyt tuntuu aika monella olevan tarvetta sanoa mielipide metsien hoitamisesta, vaikka ei ole oikeaa kosketusta metsään.  Avohakkuu, jatkuva kasvatus vai täysi suojelu. Miten voi esim pääkaupunkiseudulla asuva vihreä nuori ymmärtää maaseudulla asuvaa metsänomistajaa. Tietysti moni metsäsnomistaja asuu kaupungissakin, mutta kyllä useimmat heistäkin liikkuvat aika usein metsissään. - Kyllä metsiä omistavat pitävät metsistään Suomessa todella hyvää huolta ja hakkuita tehdään aina tarkkaan harkiten, useimmiten apuna ovat metsähoitoyhdistysten ammattiosaajat. Erityisesti tuntuvat olevan vauhdissa nyt avohakkuiden vastustajat, erilaiset ympäristöasiantuntijat ja Luonnonvarakeskuskuksen tutkijat, jotka tuskin kaikki ovat liikkuneet itse kovinkaan paljon syvissä metsissä, muuta kuin ehkä marjassa ja sienessä. Metsiä hyödynnetään eniten taloudellisista syistä ja niin on ollut aina Suomessa ja tulee olemaan. Metsäteollisuuden työpaikat ovat tärkeitä tulevaisuudessakin.  Jos kaikki metsät jätettäisiin Suomessa luonnontilaan, puuta pitäisi hankkia itäisestä tai läntisestä naapurista. 1800-luvulla maamme metsät olivat surkeassa kunnossa, metsiä kaskettiin jatkuvasti pelloiksi. Tällä hetkellä Suomen metsät ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin metsähistoriassamme. Avohakkuut tehdään usein pieni alue kerrallaan ja aika nopeasti metsä kasvaa tilalle, sen tuntuvat unohtavan hakkuiden vastustajat. Ei maisemia voi omistaa, ne muuttuvat kaupungeissakin. Tulee katutöitä, uusia rakennuksia maiseman eteen. Avohakkuiden tekijät miettivät kyllä muitakin tapoja hakkuisiin, mutta ne ovat tällä hetkellä hitaita ja vaikeita. Monimuotoisuuteen metsien hoitoon voidaan kyllä mielestäni aika useassa kohteessa mennä, jos vain vain mahdollista. Metsänomistajalle sekä taloudellinen hyöty että metsän hyvä hoitaminen on tärkeää. Jos joku haluaa ostaa metsää ja käyttää sitä vain marjastukseen sienestykseen tai puiden halailuun, niin mikäpä ettei. Metsä ei ole kovin kallista. Muutamalla kymppitonnilla saa jo aika ison metsän, tietysti sijainti ja puusto vaikuttaa hintaan. - Finlandia voittajan A.K:n heitot rinnastuksena metsätalous ja orjatyövoima olivat kyllä minulle liikaa! Huh-huh...kaikkea sitä kuulee, vai herättelyä. Aivan posketonta!

Koronan takia kansa on paennut metsään ja kaikki katselevat nyt puita väärii ja suorii. Mielipiteissä löytyy fanaatikkoja ja asiallisiakin. Tuntuu, että ihmiset yhtäkkiä omistavat kaikki metsät, kun he siellä liikkuvat. Eihän se aivan niin ole. Valtio, kunnat, seurakunnat, säätiöt, Metsähallitus, yritykset ja yksityiset ovat metsien omistajia. Jostain syystä eniten meteliä pitävät metsien hakkuista ja oikeasta hoitamisesta ne, joilla ei ole ainakaan omaa metsää. Vihreät jo periaattessa tuntuvat vastustavan metsien hoitohakkuita tai ainakin hyötymistä taloudellisessa mielessä. Hiilen sitomisessa metsän puilla on pienempi osuus kuin maaperällä. Metsä sitoo 40% ja maaperä 60%. Suot sitovat tehokkaasti myös hiiltä, mutta suosta metsäksi muuttamien vielä enemmän. Miten käy metsäteollisuuden, jos puuta ei saada omasta maassta. Pitääkö tyytyä tosiaan venäläiseen puustoon? Jos puutalorakentamista lisätään, tarvitaan puuta aina vaan enemmän. Puusta voisi tehdä nykymenetelmillä jo kankaitakin paperin lisäksi. Olishan se lähikangasta puuvillan sijaan, mutta mistäpä puuta tähän kaikkeen? Metsätieteellisten opetukset ovat kovin teoreettisia tällä hetkellä eli aika kaukana käytännöstä. Miten moni luennoitsija omistaa metsää tai käy keskustelua todellisten metsäammattilaisten ja metsänomistajien kanssa? Yhteistyö tässäkin asiassa olisi varmaan hyödyllistä. Fanaattisuus ei vie asioita eteenpäin. 

Jatkuvassa kasvatuksessakin on omat haittansa. Kyllä metsäpohja kärsii, jos sinne mennään raskailla koneilla napsimaan puita sieltä täältä useampana vuonna. Onko sekään ekologista jatkuvasti koneilla jyllätä metsissä? Pitäsikö palata hevostalouteen ja käsisahamenetelmiin? Kyllä paluuta ei ole enää menneeseen, vaan on kehiteltävä uusia tapoja. Avohakkuitakin voidaan varmaan toteuttaa uusilla tavoilla tulevaisuudessa. Avohakkuun etuja on paljon, koska maa uusiutuu siinä kerralla, valoa pääsee kasvustoon ja kauniita maisemia avautuu. Pakettipeltoja voisi istuttaa metsiksi, nyt kun puutarve vain kasvaa. Ennen tehtiin metsistä peltoja, eikä sitä niin kovinkaan  paljon vastustettu. Itse olen enemmän avohakkuun kannalla, koska olen nähnyt senkin hyvin läheltä, miten kauniiksi metsä taas muuttuu, kun taimikot kasvavat. Avoimella hakkuuaukiolla kasvavat myös ihanat metsävadelmat ja joidenkin rakastamat korvasienet.  Metsäkeskusteluissa taitavat tunneasiat ja ulkonäköseikat olla monellakin päällimmäisenä eikä ole järkevää suhtautumista metsäasioihin tai metsän hoitoon. Hiilensitomisesta on todellakin monenlaisia laskelmia, riippuen siitä, kuka tutkija tai ryhmä on asialla. Aivan tarkkaa tietoa ei ole olemassakaan, koska laskentatavat ovat monet. Jossakin metsätieteellisen luennolla oli esitetty tietoa, että metsän hoito avohakkuun jälkeen maksaa 2000 euroa hehtaarilta, no olihan sekin aika väärä ja täysin harhaan johtava laskelma. Metsäpropagandakin taitaa rehottaa nyt Suomessa!

Mielestäni kaikki valtion, kuntien, säätiöiden, Metsähallituksen ja kansallispuistojen metsähakkuut voidaan toteuttaa jatkuvan kasvatuksen tavoin, mutta yksityiset metsät monimuotisilla hakkuilla ja kasvatuksella.  Mutta sillensä jätetyt täysi suojellut metsät suojelualueilla ovat jo surullista katsottavaa. Puut kaatuvat, metsät rämettyvät, liikkuminen on hankalaa ja vaarallista jopa pelottavaa. Ketä varten ne oikein ovat? Hyönteisiä, eläimiä, lahottajolioita, puiden tuholaisiako varten? Ei ainakaan ihmisiä varten! Suojellaanko Suomessa jo metsiä pilalle? Nyt alkaa jo näkyä julkisuudessa ihmettelyä huonosti hoidetuista  suojelumetsistä, jotka ovat karmean näköisiä ryteikköjä ja joissa ei voi kukaan liikkua.

Metsässä liikkuminen on onneksi lisääntynyt ja suomalaiset ovat palanneet luontoon ja metsiin. Hyvä niin.