Kyllä on ollut kestämistä tässä kesässä! Helle on kyllä tuskaa suomalaiselle, mutta kaikesta tästä pitää yrittää vain nyt nauttia. Vanhat ja vauvat kärsivät, mutta jos asuu veden äärellä, niin kivahan se on järveen tai mereen pulahtaa ellei sinilevä vie nautintoa. Onneksi viilennyslaitteet helpottavat elämää täällä sisällä. Onhan tämä jo aikamoista, kun ystäväni Italiasta laittaa viestiä, että heillä on Positanossa +21C samaan aikaan, kun meillä mittari näytti +31C! Ilmastomme on aivan sekaisin. Mistä tämä johtuu, kasvihuoneilmiöstä vai saasteista vai aivan jostain muusta. Onneksi ei ole +40 tai +50! Jos elokapinanuorten tavoin uskoisimme, että kaikki nykyinen yksityinen autoliikenne ja elämän monet muodot ovat väärin ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen, elämä taantuisi ja jopa suorastaan pysähtyisi maapallolla. Tottahan liikennepäästöt pitää saada kuriin ja samoin tehtaiden saasteet. Ihmisten holtittomuus muoviroskaamisessa ja moni muu asia pitää panna järjestykseen. Meidän lähirannallakin näkyy nuorten vanhempien ymmärtämätön välinpitämättömyys. Rantaviiva on täynnä muovisia hiekkaleluja, joista osa oli jo huuhtoutunut järveen. Tyhjä ranta viileänä iltana muovisine leluineen näytti aika ankelta. Siellä pitäisi olla ohje, älä jätä muovileluja rannalle, vie ne pois mennessäsi. Suomi on mallimaa monessa suhteessa Amerikkaan, Venäjään, Eurooppaan, Afrikkaan. Jos elämänmuutoksilla saa kasvihuoneilmiön kuriin, niin mikäpä ettei.
Kyllä viisaat päät keksivät kuitenkin ratkaisut maapallon tilaan, kuten on aiemminkin käynyt. Turhaa on huutaa Mannerheimilla elämän tuskaa, mutta ehkäpä niin olisin minäkin tehnyt silloin nuorena. Nuoret voisivat tehdä jotain asioiden eteen oikeasti. Tulee varmasti uusia keksintöjä ja innovaatioita, jotka pelastavat maapallomme. Sen suhteen olen optimisti, koska kehitys ja ihmisten tietoisuus on kuitenkin mennyt koko ajan eteenpäin. Koulutus vie elämää eteenpäin, kun keksitään uusia tapoja elää ja kuluttaa. Moni asia on paremmin kuin sata vuotta sitten. Ja koronahan korjaa liikakansoitusta monessa maassa. Ajatushautomot käyvät kuumina tämän kaiken mullistuksen keskellä.
Toisaalta, kun nyt emme pääse matkailemaan, voimme kuvitella olevamme etelän helteissä näissä omissa helteissämme. Eri maiden kulttuurielämykset kylläkin puuttuvat, niitä kaipaan toden teolla. Onneksi olemme päässeet teatteriin, konserttiin ja joihinkin taidenäyttelyihin silloin tällöin. Kulttuurinälkä on on kyllä aikamoinen. Onkohan tulevaisuus nyt sitten sitä, että matkaillaan eniten kotimaassa. Ehkäpä, sen aika näyttää. Nuorille se on vaikeaa, mutta nähtävää on omassa kotimaassakin. Metsään ja tuntureille voi aina mennä, jos tykkää luonnosta. Luontoannokset ovat ollet itselläni viime aikoina aika suuria, linnut, kasvit ja kaikki muu on tuttua kauraa. - Taas tuli Annin aatoksia...ja niitähän riittää!!
Rantakukatkin taas kukkivat rantakallion kolossa.
Kommentit