Kaamosmasennus

Tuntuu, että joka puolella puhutaan vain kaamosmasennuksesta. Minua itseäni ei ole koskaan vaivannut sää tai marraskuu. Sehän on lepoaikaa, hämärän hiljaista hyssyä. Elin lapsuuden ja nuoruuden maalaiskulttuurissa, jossa alkoi mukava lepokausi marraskuun alussa. Meidän perhe vietti kekriä. Vanhemmat menivät urheiluseuran talolle juhlimaan marraskuun alussa ja tapaamaan ihmisiä, usein olimme me lapsetkin mukana. Joskus tanssitiin koko perhe yhdessä piirissä, joratiin ja sheikattiin ja kyllä oli kaikilla hauskaa! Kukaan ei puhunut kaamoksesta tai masennuksesta. 

Jouluun valmistautuminen on suorastaan ihanaa. Kun se alkaa marraskuun lopulla, nautin täysin siemauksin kaikesta kauniista, jouluvaloista, koristeista, kynttilöistä, pipapreista ja tortuista. Lahjat ovat aivan sivuseikka, vaikka jotain pientä voi aina itse väsätä. Joulun ruuat ovat maailman parhaita, niitä voi maistella. Ja suklaa, nam nam! Joulumusiikki on mahtavaa, sitä voi kuunnella vähän joka päivä. Konsertit ovat sielun ruokaa, niitä on ilmaisiakin paljon. Miten se kaikki voi masentaa? 

Jos elämässä on joku minua masentanut, se on aivan joku muu kuin pimeys tai kaamos. Vaikeat ihmissuhteet ovat masentavia, jos ymmärrystä ei löydy. Puhumattomuus ja selän kääntämien on vaikea ymmärtää, se masentaa aina. Tietysti läheisten ihmisten menetys on vaikeaa, mutta se on surua eikä masennusta. Olen aina kuitenkin noussut masennuksen syvästäkin suosta, kun yritän nähdä elämän valoisat puolet. Meillä on rauha, ruokaa, katto pään päällä, ystäviä, lähiperheen kaikki asiat ovat kunnossa ja terveys on kaikista tärkeintä. Jos perusasiat ovat kunnossa, en valita, eikä masennus iske niin pahasti.  En kaipaa nytkään etelän lämpöön pakoon, kun elämän kotonakin voi tehdä mukavaksi. Tietysti sota Ukrainassa on kamalaa, mutta yöuniani se ei häiritse. - Mutta ehkä talvella tai keväällä voisi lentää ihan koneella jonnekin, koska en pode edes ilmastoahdistusta, vaikka varmaan pitäisi. Olen muutenkin vapaa kaikista ahdistuksista, koska sillä ahdistuksesta ei eteenpäin elämässä. Elämä on aika lyhyt viettää ahdistuen ja masentuen kaikesta mahdollisesta. Tottahan asioita pitää korjata maailmassa, mutta tulevaisuudessa moni ongelma on ratkaistu. Elämä on tarkoitettu elettäväksi ja nautittavaksi. Äitini sanoi usein, muista nauttia elämästä niin paljon kuin mahdollista. Sitä olen aina opetellut.