Albert Edefelt eli Alpertti Eetefeltti (savon murteella)
Kävin Ateneumissa nautiskelemassa Suomen taiteen kultapojan Albert Edefeltin taiteesta avajaispäivänä. Näyttely on vaikuttava kokonaisuus ja näyte hänen erityisen hienoista taidoistaan. Katsoja mykistyy noin 230 taulun edessä. Mutta onhan Albert tunnetuin taiteilijanamme Euroopassa vieläkin. Näyttely oli juuri Pariisissa ja Göteborgissa. Aikanaan hän oli hyvä Suomi-brändin eteenpäinviejä 1800-luvulla. Hän ehti todella paljon siihen nähden, että hän kuoli äkillisesti 51-vuotiaana. Oman aikansa työnarkomaani. Kovaan maalaustahtiin vaikutti sekin, että elannon saaminen ja matkarahat olivat maalaamisesta kiinni.
Hänen taulunsa kuvaavat paljon sen ajan elämää eteläisessä Suomessa. Porvoosta, josta hän oli kotoisin ja Helsingistä ovatkin useimmat taulut, osa tauluista on maalta ja saaristosta. Hän maalasi erityisen paljon muotokuvia. Eipä juuri Itä-Suomesta ollut maalauksia, pari ihmishahmon luonnosta. Hänen matkansa ja opintonsa suuntautuivat usein Eurooppaan. Siellä hän maalasi paljon. Hän kävi noin 15 maassa, vaikka matkustaminen ei ollut siihen aikaan nopeaa. Miten lienee matka taittunut, kun ei ollut lentokoneita. Juna, laiva, hevonen? Yksityiselämäkin oli värikästä. Ainut poika Suomessa kuoli keuhkotautiin. Pariisissa huhuttiin hänen mallinsa Virginien saaneen kaksi lasta hänen kanssaan. Yksi hienoimpia tauluja on mielestäni Luxemburgin puistokuva, paikka jossa olen myös käynyt. Onkohan siinä kuvassa myös Virginie ja lapset? Siltä minusta kyllä näytti.
Albertilla olivat erityisen hyvät sosiaaliset ominaisuudet. Hänellä oli suuri ystäväverkosto ja hän tuli toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Varmasti kasvatus oli sen ajan yläluokkainen, kun isä oli aatelinen arkkitehti ja äiti kannustava kauppiassuvun kartanon tytär. Naisseikkailijakin hän oli, kun hän ihastui helposti ja rakastui usein. Sekin on usein taiteilijapersoonallisuudelle ominaista, tunteiden voimakkaat vaihtelut. Varmaan Albert oli mielenkiintoinen persoonallisuus.
Albert kokeili kaikkea maalauksissa ja piirustuksissaan. Oli öljymaalauksia, akvarelleja, lyijykynä, tussi, hiili, guassi, kuivaneulatöitä. Aiheita joka lähtöön. Paljon muotokuvia, maisemia, jopa kukka-ja puutarhakuvia. Alla näytteitä näyttelystä. -Mitähän muuten Albert olisi sanonut nykytaiteesta?
Olihan Albert vähällä kuolla Italiassa lavantautiin. Mukana ollut ystävä kuoli, vahvempi Albert selviytyi. Mitä kaikkea hän olisikaan vielä maalannut, jos olisi elänyt pitempään. Hän kuoli 1903 eikä ehtinyt nähdä Suomen itsenäistymistä.
Kommentit