Talvi, nytkö se jo tuli ja kohta joulu yllättää!

Talvi tuli kyllä todellakin nyt etuajassa. Puutarhatyöt jäivät kesken, kun tuli seikkailtua ja vähän jopa  lomailtuakin. Koluttiin Kuusamoa viikon verran ja vähän pitemmän aikaa Espanjan aurinkorannikkoa. En kyllä tajua, miten aika lentää, kun kohta on taas joulu. Siihen olen valmistautunut kuten aina, ajoissa. Mutta lumen alle jäi monta asiaa mökillä ja puutarhassa ja kasvihuoneen ovikin jäätyi, enkä päässyt keräämään kaikkia yrttejä. Omenia tuli aivan mielettömästi neljästä puusta. Eka kerran myin jopa useita sankollisia omenia. Siitähän tuli vain hyvä mieli, kun puiden hoito on oikeasti aika iso työ. Tein mehuja 150 kilosta, varmaan niitä on nyt kahdeksi vuodeksi. Omenahilloa, lohkoja ja kaikenmoista omenatuotetta on pakastin ja kylmiön hyllyt pullollaan. Oikeastaan olen ollut aina aikamoinen hamsteri ja orava, säilön talven varalle kaikkea mahdollista. Osan vien aina mukanani lapsille ja heidän perheilleen. 

Jouluun olen valmistautunut tänä vuonna maalaamalla kaikki kortit itse. Tai ainakin se on tavoite. Mukavaa ilta- ja iltapäiväpuuhaa. Olen vuoden verran taas opiskellut akvarellimaalausta kansalaisopistolla mukavan opettajan ja oikein mukavan ryhmän kanssa. Viime viikolla kävimme Juho Rissasen näyttelyn läpi Kuopion Taidemuseolla. Hänellä on paljon hienoja akvarelleja, kuten Hautaheikin mummo, se Savon Monalisa. Katsoimme myös tarkkaan Antti Mykkäsen hienon kokelman Pluriverse. Valitsimme jokainen mielityömme ja teimme siitä taideanalyysin. Taide on mukava harrastus pimeän vuoden ajan aikana, kun värit tuovat iloa elämään synkkinäkin hetkinä. Marraskuu on jostain syystä kuukausi, jolloin suren eniten, kaipaan läheisiä, joita ei enää ole elämässäni, suren joskus kaikkea, sitä mikä on mennyt elämässä surkeasti tai pahasti elämässä pieleen. Ja niitä surujahan meillä kaikilla riittää. Nyt harmittaa sota, korona ja nuo rajan turvapaikan hakijat, jotka Venäjä laittaa Suomeen kiusaksi ja riesaksi. 

Onneksi joulu tulee ja sen jälkeen taas ilo ja valo. Toivottavasti tulee paljon lunta ja hienot hiihtokelit, että pääsen lempiliikuntani, hiihdon ja kelkkailun iloon. 

Ensin kuvia Kuusamosta, jossa vaelsimme joka päivä pitempiä ja lyhyempiä reittejä. Koluttiin kaikki vaarat ja komein oli ruskassaan Posion Riisitunturi! 

















 

  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevät keikkuen tulevi

Ajatuksia suosikkirunoilijaltani Kahil Gibranilta

Kalanruoto kurkussa ambulanssilla sairaalaan!